Onko radonmittaus pakollinen? Vastaus ei ole yksinkertainen kyllä tai ei. Se riippuu täysin siitä, puhummeko työpaikasta vai kodista. Työnantajaa laki velvoittaa tietyissä tilanteissa, mutta kodeissa suora mittauspakko puuttuu olemassa olevilta rakennuksilta – vaikka terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyttää selvitystä tai korjaustoimia. Radon on salakavala terveysriski, jonka olemassaoloa ei voi mitenkään aistia. Ainoa keino saada varmuus on mittaus.
Suomen Radonkeskus tarjoaa mittauspalvelut sekä koteihin että työpaikoille koko Suomen alueella.
Mikä on radonmittauksen lakisääteinen velvoite työpaikoilla?
Työpaikkojen osalta Säteilylaki (859/2018) on yksiselitteinen. Työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijöidensä radonaltistus, jos siihen on perusteltua syytä epäillä. Lain asettama viitearvo työaikaiselle pitoisuudelle on 300 Bq/m³ – sen ylittyessä työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Mittausvelvoite koskee erityisesti:
- Maanalaisia työtiloja, kuten tunneleita, kaivoksia tai maanalaisia varastoja.
- Läpäisevälle sora- tai hiekkamaaperälle rakennettuja työpaikkoja, kuten harjuilla sijaitsevia kiinteistöjä.
- Postinumeroalueita, joilla vähintään 10 % aiemmista mitatuista radonpitoisuuksista ylittää viitearvon 300 Bq/m³.
On syytä huomata, että työnantaja vastaa radonturvallisuudesta myös vuokratiloissa – vastuu ei siirry kiinteistön omistajalle pelkän vuokrasuhteen perusteella. Jos mittaustulos ylittää viitearvon, työnantajalla on velvollisuus käynnistää korjaustoimenpiteet ja tehdä sen jälkeen uusintamittaus. STUKin arvion mukaan Suomessa on yli 30 000 työntekijää, joiden työpaikalla työnaikainen radonpitoisuus ylittää viitearvon.
Avainhuomio: Työnantajan on selvitettävä radonpitoisuus aina, kun on perusteltua syytä epäillä viitearvon ylittymistä – erityisesti maanalaisissa tiloissa ja riskialueilla sijaitsevilla työpaikoilla.
Onko radonmittaus pakollinen omakotitalossa tai asunnossa?
Olemassa olevissa kodeissa ei ole yleistä lakisääteistä mittausvelvoitetta. On kuitenkin tärkeää huomata, että kunnan terveydensuojeluviranomainen voi terveydensuojelulain nojalla edellyttää radonpitoisuuden selvittämistä ja tarvittaessa myös korjaustoimia, jos on perusteltu syy epäillä terveyshaittaa.
STUK suosittelee mittausta kaikkiin pientaloihin sekä rivi- ja kerrostalojen alimpiin asuntoihin. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen viitearvo on 300 Bq/m³. Uusien rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan tiukempaa 200 Bq/m³:n viitearvoa – tämä tarkoittaa, että uudisrakennus on suunniteltava niin, ettei kyseinen taso ylity.
Faktat ovat selviä: tupakoinnin jälkeen radon on suurin yksittäinen keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa, johtaen arviolta 150–300 syöpätapaukseen vuosittain. Koska radonia ei voi haistaa, maistaa tai nähdä, mittaus on ainoa tapa suojautua.
Avainhuomio: Vaikka olemassa olevissa asunnoissa ei ole yleistä mittauspakkoa, korkea radonpitoisuus voi johtaa viranomaisen edellyttämiin toimenpiteisiin – ja ennen kaikkea kyse on oman perheen terveydestä.
Milloin radonmittaus kannattaa tehdä asuntokaupan yhteydessä?
Vaikka laki ei suoraan velvoita radonmittaukseen asuntokaupan yhteydessä, sen tekemättä jättäminen on riski molemmille osapuolille. Korkea radonpitoisuus voi olla kauppariita-asiassa merkityksellinen seikka, ja myyjän on kerrottava kaikki tiedossaan olevat kiinteistön ominaisuudet rehellisesti.
Käytännön ohjeet ovat selvät: myyjän kannattaa teettää mittaus hyvissä ajoin ja kertoa tulos ostajalle avoimesti. Ostajan taas kannattaa pyytää mittaustulokset nähtäväksi tai teettää mittaus itse osana omaa tarkastusvelvollisuuttaan.
| Vastuualue | Ostaja | Myyjä |
|---|---|---|
| Tarkastusvelvollisuus | Ostajan on tarkastettava kohde huolellisesti; radonmittauksen pyytäminen on osa tätä. | Myyjän on kerrottava kaikki tiedossaan olevat viat ja puutteet. |
| Tiedonantovelvollisuus | – | Jos mittaus on tehty, tulos on kerrottava ostajalle rehellisesti. |
| Riski-asema | Voi vedota virheeseen, jos pitoisuus osoittautuu merkittävästi koholla olevaksi. | Voi joutua vastuuseen, jos korkea pitoisuus paljastuu kaupan jälkeen. |
Avainhuomio: Radonmittaus ei ole asuntokaupassa pakollinen, mutta avoin tiedonjako suojaa molempia osapuolia mahdollisilta riidoilta.
Miten virallinen radonmittaus suoritetaan?
Luotettavaa radonmittausta ei tehdä hetkessä. Virallinen tulos vaatii vähintään kahden kuukauden – mieluiten kolmen kuukauden – mittausjakson lämmityskaudella, eli 1. syyskuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana. Mittaus suoritetaan STUKin hyväksymillä menetelmillä ja laboratorioilla. Pitkä mittausaika tasoittaa sääolosuhteiden ja ilmanvaihdon aiheuttamat hetkelliset vaihtelut ja antaa luotettavan kuvan todellisesta vuosikeskiarvosta.
Prosessi on yksinkertainen:
- Tilaus – Tilaa mittauspurkit ja saat ne selkeine ohjeineen.
- Asettelu – Aseta purkit ohjeiden mukaisesti keskeisiin oleskelutiloihin, kuten olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin.
- Palautus – Kun mittausaika on kulunut, pakkaat purkit palautuskuoreen ja lähetät ne laboratorioon analysoitavaksi.
- Raportti – Saat virallisen mittausraportin, josta selviää radonpitoisuuden luotettava vuosikeskiarvo.
Markkinoilla on myös nopeampia, elektronisia mittareita. Ne soveltuvat suuntaa-antaviksi pikamittauksiksi esimerkiksi korjausten onnistumisen alustavaan arviointiin. Virallisiin tarkoituksiin – kuten työpaikan velvoitteiden täyttämiseen tai asuntokaupan yhteydessä – vaaditaan kuitenkin aina STUKin hyväksymään menetelmään perustuva riittävän pitkä mittaus.
Avainhuomio: Luotettava radonmittaus vaatii vähintään kahden kuukauden mittausajan lämmityskaudella STUKin hyväksymillä menetelmillä.
Yhteenveto
Vastaus radonmittauksen pakollisuuteen on kaksijakoinen. Työpaikoilla se on tietyissä tilanteissa ehdoton lakisääteinen velvollisuus. Kodeissa pakollinen mittaus koskee vain uudisrakentamista – olemassa olevissa asunnoissa viranomainen voi kuitenkin edellyttää toimenpiteitä, jos terveyshaittaa on syytä epäillä. Radon on vakava riski, jota ei voi havaita aistein. Ainoa tapa varmistua kodin tai työpaikan turvallisuudesta on teettää luotettava mittaus.
Ota yhteyttä Suomen Radonkeskuksen asiantuntijoihin, niin autamme sinua valitsemaan oikean mittaustavan ja tarvittaessa suunnittelemaan tehokkaat radonkorjaukset.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein radonmittaus pitäisi tehdä?
Nyrkkisääntö on kerran kymmenessä vuodessa. Mittaus kannattaa uusia aina isompien remonttien, kuten ikkunaremontin tai ilmanvaihtojärjestelmän muutosten, jälkeen – ne voivat muuttaa rakennuksen painesuhteita ja vaikuttaa radonpitoisuuteen.
Onko kesällä tehty radonmittaus luotettava?
Ei. Kesällä tehty mittaus antaa lähes aina liian matalan tuloksen, koska ikkunoita pidetään enemmän auki ja maan sekä sisäilman välinen paine-ero on pienempi. Virallinen mittauskausi on 1.9.–31.5.
Mitä tapahtuu, jos radonpitoisuus ylittää viitearvon?
Jos viitearvo ylittyy (300 Bq/m³ asunnoissa ja työpaikoilla, 200 Bq/m³ uudisrakennusten suunnittelussa), on syytä ryhtyä korjaustoimiin. Toimivimpia keinoja ovat radonimuri, radonkaivo sekä rakenteiden tiivistäminen ja ilmanvaihdon tehostaminen.
Onko radonmittaus pakollinen vuokra-asunnossa?
Vuokranantajalla ei ole suoraa yleistä lakisääteistä mittausvelvollisuutta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi kuitenkin terveydensuojelulain nojalla edellyttää selvitystä ja tarvittaessa korjaustoimia, jos on perusteltua syytä epäillä terveyshaittaa.
Paljonko radonmittaus maksaa?
Virallinen kahden kuukauden purkkimittaus on pieni investointi mielenrauhaan. Tavallisessa omakotitalossa kahden mittauspurkin paketti maksaa tyypillisesti 70–100 euroa, sisältäen purkit, laboratorioanalyysin ja virallisen raportin.
Voiko radonia olla kerrostalon ylemmissä kerroksissa?
Radonpitoisuus on korkeimmillaan maaperää vasten olevissa tiloissa. Kerrostalojen ylemmissä kerroksissa pitoisuudet ovat yleensä matalia. Poikkeus voi syntyä, jos rakennusmateriaaleissa on käytetty radonia sisältävää ainesta, mutta tämä on nykyrakentamisessa hyvin harvinaista.