Suomen pahimmat radonkeskittymät löytyvät Etelä-Suomesta, erityisesti Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilta. Nämä maakunnat lepäävät harjumuodostelmien päällä, joiden karkea sora- ja hiekkamaa on kuin valtatie radonille. Kaasu pääsee nousemaan maaperästä vaivattomasti suoraan rakennusten sisäilmaan. On kuitenkin turha arvailla. Ainoa tapa tietää totuus oman kodin tilanteesta on teettää virallinen radonmittaus.
Radonkartat löydät Säteilyturvakeskuksen sivuilta.
Mitkä radon alueet Suomessa ovat suurimmassa riskissä?
Käytännössä Suomen korkeimmat radonpitoisuudet mitataan Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kunnissa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) data on karua luettavaa: näillä alueilla jopa yli 30 % pientalojen pitoisuuksista ylittää uusille rakennuksille asetetun 200 Bq/m³ viitearvon. Asuintilojen yleinen toimenpideraja on 300 Bq/m³, jonka ylittyessä korjauksiin on ryhdyttävä.
Miksi juuri nämä alueet? Syy on puhtaasti geologinen. Alueet sijaitsevat harjuilla, joiden maaperä on poikkeuksellisen ilmaa läpäisevää soraa ja hiekkaa. Kun tämä yhdistetään alla olevaan uraanipitoiseen kallioperään, on lopputulos lähes väistämätön: radonille on vapaa reitti kohti rakennusten perustuksia. Vaikka kartta näyttää selvät riskialueet, paikallisia kuumia pisteitä voi olla missä päin Suomea tahansa. Rakennuksen tarkka sijainti, perustamistapa ja ilmanvaihto vaikuttavat lopputulokseen niin paljon, että vain asuntokohtainen mittaus antaa luotettavan vastauksen.
Avainhuomio: Pirkanmaa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme ovat Suomen korkeimman radonriskin alueita geologisista syistä.
Miten radonpitoisuus vaihtelee eri rakennustyypeissä?
Radonpitoisuus on lähes poikkeuksetta korkein maanvaraisen laatan päälle rakennetuissa pientaloissa. Sama riski koskee rivitalojen ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asuntoja. Syy on yksinkertainen: suora kontakti maaperään, josta radon imeytyy sisälle perustusten pienimpienkin rakojen ja läpivientien kautta. Ylemmissä kerroksissa riski on jo huomattavasti pienempi. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa radon kulkeutuu ylös esimerkiksi porras- tai hissikuilujen kautta.
STUKin tilastot vahvistavat tämän. Pientalojen keskimääräinen radonpitoisuus on noin 120 Bq/m³, mikä on myös suomalaisten asuntojen yleinen keskiarvo. Rakennustyypin vaikutus on siis valtava. Myös ilmanvaihdolla on iso rooli. Oikein säädetty, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto laimentaa pitoisuuksia tehokkaasti. Yleisin virhe on kuitenkin pelkkä koneellinen poisto, joka luo asuntoon alipaineen ja kirjaimellisesti imee radonia maaperästä sisään.
| Rakennustyyppi | Tyypillinen radonriski | Keskeiset riskitekijät |
|---|---|---|
| Omakotitalo (maanvarainen laatta) | Korkea | Suora maakosketus, perustusten raot, alapohjan läpiviennit |
| Rivitalo (1. kerros) | Kohtalainen-Korkea | Suora maakosketus, yhteiset rakenteet |
| Kerrostalo (1. kerros) | Kohtalainen | Maakosketus, hissi- ja putkikuilut |
| Kerrostalo (ylemmät kerrokset) | Matala | Ei suoraa maakosketusta |
Avainhuomio: Maanvaraisissa pientaloissa ja alimman kerroksen asunnoissa on suurin radonriski suoran maakosketuksen vuoksi.
Miten voin selvittää oman asuntoni radonpitoisuuden?
Unohtakaa arvailut ja epäviralliset pikamittarit. Ainoa luotettava tapa selvittää asunnon todellinen radonpitoisuus on virallinen mittaus, joka tehdään Säteilyturvakeskuksen hyväksymillä mittauspurkeilla. Mittaus on tehtävä virallisella mittauskaudella 1.9.–31.5. ja sen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Mittaustuloksesta lasketaan vuosikeskiarvo kertomalla se korjauskertoimella 0,9. Näin varmistetaan, että tulos on aidosti vertailukelpoinen ja luotettava.
Suomen Radonkeskus tekee mittauksen tilaamisesta helppoa:
- Tilaa mittauspaketti: Tilaa verkkosivuiltamme tarvitsemasi määrä mittauspurkkeja. Yksi purkki kattaa tehokkaasti noin 100 m² alan.
- Aseta purkit: Sijoita purkit selkeiden ohjeiden mukaan keskeisiin asuintiloihin, kuten olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin.
- Odota mittausjakso: Anna purkkien kerätä dataa rauhassa vähintään kahden kuukauden ajan.
- Palauta purkit: Sulje purkit ja lähetä ne valmiiksi maksetussa palautuskuoressa akkreditoituun laboratorioomme analysoitavaksi.
- Saa tulokset: Saat virallisen mittausraportin. Jos raja-arvot ylittyvät, saat samalla asiantuntijoidemme laatimat selkeät toimenpidesuositukset.
Joskus tarvitaan nopeampia tuloksia, esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä. Silloin voimme käyttää jatkuvatoimista radonmittaria, joka antaa luotettavan suuntaa-antavan tuloksen muutamassa päivässä.
Avainhuomio: Virallinen ja luotettava radonpitoisuus selvitetään vain vähintään kaksi kuukautta kestävällä purkkimittauksella lämmityskaudella.
Mitä toimenpiteitä vaaditaan, jos radonarvo ylittää raja-arvon?
Mittaustulos ylittää 300 Bq/m³ – mitä nyt? Ei syytä paniikkiin, mutta toimeen on ryhdyttävä. Jos sosiaali- ja terveysministeriön asettama viitearvo ylittyy, radonkorjaus on välttämätön. Asiantuntijamme auttavat valitsemaan juuri sinun kotiisi sopivimman ja kustannustehokkaimman korjaustavan. Ennen varsinaista korjausta teemme usein radonvuotojen kartoituksen, jolla paikannamme tarkasti suurimmat vuotokohdat alapohjassa.
Toimivimmat korjausmenetelmät perustuvat lähes aina alapohjan tuuletukseen. Tavoite on estää radonin pääsy sisäilmaan jo lähtökuopissa. Yleisimmät ja tehokkaimmat tavat ovat:
- Radonimuri ja imupistekorjaus: Tämä on alan yleisin ja tehokkain menetelmä. Oikein asennettuna sillä saavutetaan jopa yli 90 % pitoisuuden alennus. Käytännössä laatan alle asennetaan imupiste, johon liitetään pienitehoinen puhallin. Puhallin luo alapohjaan jatkuvan alipaineen ja ohjaa radonpitoisen ilman turvallisesti ulos.
- Radonkaivo: Tämä ratkaisu sopii erinomaisesti taloille, jotka on rakennettu erittäin karkealle sora- tai hiekkamaalle. Kaivo rakennetaan talon ulkopuolelle, ja se kerää radonia tehokkaasti laajalta alueelta perustusten alta.
- Ilmanvaihdon parantaminen: Ilmanvaihdon säätäminen voi laskea pitoisuutta 20–50 %, mutta se on harvoin yksinään riittävä ratkaisu. Väärin säädetty ilmanvaihto voi jopa pahentaa ongelmaa.
- Rakenteiden tiivistäminen: Lattian ja seinän liitoskohtien sekä läpivientien tiivistäminen on hyvä lisätoimi, mutta se ei lähes koskaan riitä ainoaksi korjaukseksi.
Myönnämme kaikille tekemillemme radonkorjauksille toimivuustakuun. Se on lupauksemme siitä, että kotisi radonpitoisuus laskee turvalliselle tasolle, alle toimenpiderajan.
Avainhuomio: Yleisin ja tehokkain radonkorjaus on radonimurijärjestelmä, joka poistaa radonin jo ennen sen pääsyä sisäilmaan.
Vaikka radonkartta antaa hyvän yleiskuvan Suomen riskialueista, se ei kerro totuutta juuri sinun kodistasi. Korkean riskin alueella voi olla täysin turvallinen talo, ja matalan riskin alueelta voi löytyä vaarallisen korkeita pitoisuuksia. Ainoa varma tapa suojella perheesi terveyttä on teettää virallinen radonmittaus. Jos viitearvo 300 Bq/m³ ylittyy, Suomen Radonkeskuksen asiantuntijat tarjoavat tehokkaita ja takuulla varustettuja radonkorjausratkaisuja. Varmistamme turvallisen sisäilman kotiisi.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin autamme sinua varmistamaan kotisi sisäilman turvallisuuden.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kerrostaloasunnossa radonriskiä?
Kerrostaloissa radonriski koskee käytännössä vain ensimmäisen kerroksen ja kellarikerroksen asuntoja, joilla on suora maakosketus. Ylemmissä kerroksissa riski on äärimmäisen pieni, sillä radon on maaperästä nouseva kaasu. STUK:n mukaan kerrostalojen keskimääräinen pitoisuus onkin huomattavasti matalampi kuin pientaloissa.
Kuinka usein radonmittaus tulisi tehdä?
Yksi kunnollinen mittaus riittää yleensä koko asumisajaksi. Mittaus on kuitenkin syytä uusia aina, jos taloon tehdään rakenteellisia muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi alapohjaremontti, ikkunoiden vaihto tai ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen. Nämä muutokset voivat muuttaa rakennuksen painesuhteita ja sitä kautta vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen.
Vaikuttaako rakennusvuosi radonpitoisuuteen?
Ehdottomasti. Vanhemmissa, ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa riski on usein suurempi, koska rakennusvaiheessa radonin torjuntaan ei kiinnitetty mitään huomiota. Uudemmissa taloissa alapohja on usein tiiviimpi ja joskus niissä on jopa valmiina radonputkisto. Siitä huolimatta korkeita arvoja voi löytyä myös aivan uusista rakennuksista.
Mikä on turvallinen radonpitoisuuden taso?
Radonille ei ole olemassa täysin turvallista tasoa, sillä teoriaassa kaikki säteilyaltistus kasvattaa syöpäriskiä. Suomessa virallinen toimenpideraja asunnoille ja työpaikoille on 300 Bq/m³ (becquereliä kuutiometrissä ilmaa). Tämän arvon ylittyessä korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä. Tavoite on aina mahdollisimman alhainen pitoisuus.
Mitkä ovat pahimmat radon alueet Suomessa?
Erityisesti Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat ovat tunnettuja korkeista radonpitoisuuksista. Näiden alueiden sora- ja hiekkapohjainen maaperä on kuin tehty radonin kulkeutumiselle rakennuksiin. Paikalliset vaihtelut ovat kuitenkin niin suuria, että vain mittaus kertoo totuuden.
Mitä radonkorjaus maksaa?
Radonkorjauksen hinta asettuu tyypillisesti 2 500–6 000 euron välille. Hintaan vaikuttavat eniten kohteen ominaisuudet ja valittu korjausmenetelmä. Yleisin ratkaisu, radonimurijärjestelmä, on usein kaikkein kustannustehokkain. Lopulliseen hintaan vaikuttavat rakennuksen koko, perustamistapa sekä maaperän laatu. Annamme aina kohteesta tarkan ja sitovan tarjouksen.